”Or­ga­ni­saa­tion silmissä hen­ki­lö­kun­nan tulee asettaa jopa potilaan/asiakkaan edelle. 11 000 tyy­ty­väis­tä työn­te­ki­jää kyllä pitää huolen siitä, että myös kes­ki­suo­ma­lai­nen asukas on tyy­ty­väi­nen”

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiatyö pääsi käynnistymään toden teolla Peurungassa järjestetyn strategiaseminaarin myötä. Hyvinvointialueille on ladattu paljon odotuksia etenkin poliittisista elimistä. Valtiovallan mukaan palveluiden saatavuus tulee paranemaan, kustannusten kasvu taittuu, peruspalvelut vahvistuvat, hoitajamitoitukset kasvavat, lääkäreitä saadaan lisää, ehkäisevän työn myötä eri­kois­sai­raan­hoi­don tarve romahtaa ja kaikki sote-palvelut saadaan samalta luukulta. Tätä vasten alueiden strategiatyö joudutaan tekemään suurehkon paineen alla.

Käsillä on historiallisen suuri or­ga­ni­saa­tio­uu­dis­tus maamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen alueella. Rakennamme täysin uuden organisaation, joten hallintorakenteen, joh­ta­mis­jär­jes­tel­män, palveluverkoston, toimintamallien ja sisältöjen osalta käytössämme on vapaat kädet. Nyt edessä on vajaan vuoden mittainen etsikkoaika järjestää rakenteemme ja toimintamme malliin, jolla haluamme tuottaa hyvinvointia keskisuomalaisille seuraavien vuosien, jopa vuosikymmenien ajan. Tärkeintä olisikin riisua puolue- ja aluepolitiikka strategiatyöstä pois ja pyrkiä laatimaan Keski-Suomeen vaikuttava, kustannustehokas, tasalaatuinen ja kattava palveluverkosto. Tähän työhön tulee luoda uusia tapoja toimia, mutta myös valita jo olemassa olevista parhaat päältä ja jatkaa niiden soveltamista myös hyvinvointialueella.

Maakuntamme väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee tuplaantumaan vuoteen 2040 mennessä ja 75-85-vuotiaiden määrä kasvaa 34 %. Tätä taustaa vasten on selvää, että palveluntarve tulee lisääntymään ja ikäihmisten kohdalla esimerkiksi asumisratkaisut ovat keskeisessä roolissa. Ehkäisevillä toimilla tulee olemaan kiistaton merkitys elämänlaatuun ja onnistuessaan myös osittain terveydenhuollon menoihin. Näin etenkin alkoholi-/tupakkahaittojen, ylipainon, kaatumisten, mie­len­ter­vey­son­gel­mien ja vaikkapa diabeteksen kohdalla. Taloudellinen hyöty tulee kuitenkin olemaan rajallista, koska terveydenhuollon menoista valtaosa kohdistuu tällä hetkellä elinkaaren viimeisiin vuosiin ja kuukausiin, jotka eivät ole vältettävissä minkäänlaisilla ehkäisevillä keinoilla. Vaatimustason, hoitojen ja lääkkeiden kallistumisen myötä olemme tilanteessa, jossa joudumme myös puuttumaan näiden elämän loppuvaiheiden ter­vey­den­huol­lol­li­siin sisältöihin ja miettimään elämänlaatua sekä vaikuttavuutta priorisoinnin kautta.

Hyvinvointialueen johtajan valinnassa tulee onnistua hyvin. Edessä on valtava muutosprosessi, palveluverkoston uudelleen organisointi rahoituspohjankin muuttuessa radikaalisti. Keski-Suomeen muodostetaan 11 000 henkilön organisaatio, johon siirtyy liik­keen­luo­vu­tuk­sel­la esimerkiksi hallinnollisista viroista henkilökuntaa lukumääräisesti yli tarpeen. Siitä huolimatta on löydyttävä rohkeutta luoda organisaatio, jossa on selkeä johtamisjärjestelmä ja hallinto, johon ei muodostu tarpeettomia kerroksia. Uusia työnkuvia on muokattava en­nak­ko­luu­lot­to­mas­ti ja nämä saattavat poiketa merkittävästi vanhan organisaation alla suoritetuista. On hankala nähdä 21 eri kunnan sote-johtajan asettuvan vanhoja työnkuviaan vastaaviin lokeroihin tulevilla alueilla. Edessä on siis muutos, jonka johtamiseen tarvitaan vahvaa otetta, mutta organisaation eri tasoilla tuo muutos on myös oltava valmis vastaanottamaan.

Taloudelliset raamit ovat varsin tiukat. Rahoitus tulee valtiolta ja myönnetyn summan tulisi lähtökohtaisesti riittää. Ensimmäiseen vuoteen lähdetään koronan ja todennäköisesti myös hoitohenkilökunnan työtaistelun seurauksena valmiiksi takamatkalta. Siksi tulevalta johtajalta vaaditaan vahvaa talousosaamista miljardin euron organisaation kipparoimiseksi.

Henkilöstön hyvinvointi tulee olla etusijalla. Saatavuushaaste suorittajapuolella on tällä hetkellä valtaisa ja joudumme kilpailemaan osaavasta, motivoituneesta sekä sitoutuneesta henkilökunnasta. Pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­mien tulee olla kannustavia ja työs­ken­te­ly­olo­suh­tei­den motivoivia. Organisaation silmissä henkilökunnan tulee asettaa jopa potilaan/asiakkaan edelle. 11 000 tyytyväistä työntekijää kyllä pitää huolen siitä, että myös keskisuomalainen asukas on tyytyväinen. Tulevalta johtajalta vaaditaan siis myös vahvaa otetta hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­seen ja ymmärrystä siitä, mitä vaikutus etenkin sote- ja pela-aloilla ammattitaitoisella henkilökunnalla on onnistuneeseen lopputulokseen.

Strategiatyö kestää syksyyn saakka. Alku on mielestäni lupaava. Poliittisia tai alueellisia ristiriitoja ei ole esiintynyt. Työskentelyn henki on hyvä ja motivoitunut. On luonnollista, että tiettyjä painotuseroja myös puolueiden välillä on. Siitä huolimatta ainakin toistaiseksi tulee vaikutelma, että vääjäämättä edessä olevat kompromissit saavutetaan kivuttomasti ja ensi sijassa keskisuomalaisten etua ajatellen