Eduskunnassa hyväksytty hallituksen sairaalaverkkoesitys on puhuttanut laajalti. Paikallinen kuohunta ja huoli on ymmärrettävää, mutta etenkin poliittisessa keskustelussa on vilahdellut epätarkkuuksia, kärjistyksiä ja suoranaisen väärää tietoa.
Myös Keskisuomalainen otti päätökseen hieman likimääräistä kantaa pääkirjoituksessaan 18.12. Sen mukaan sairaaloiden yöpäivystysten lopettaminen koskee Jämsää perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen osalta. Pääkirjoitus jätti kuitenkin mainitsematta, että Jämsän suhteen tämä päätös on tehty jo aiemmin aluevaltuuston toimesta. Samassa yhteydessä Keski-Suomen erikoissairaanhoito päätettiin keskittää sairaala Novaan. Nämä olivat aluevaltuustolta vastuullisia ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, joihin tiistainen äänestystulos ei vaikuta suuntaan tai toiseen.
Sairaaloita tai päivystyksiä ei lopeteta tai ajeta alas yhdelläkään paikkakunnalla. Neljässä toimipisteessä loppuu ainoastaan klo 22-07 päivystys ja kahdessa sairaalassa yöpäivystyksen profiili muuttuu. Mitään poikkeuksellista kansallisen päivystysvalmiuden romahduttamista ei myöskään ole odotettavissa. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli parisataa ympärivuorokautista päivystyspistettä. Tänäänniitä on kolmisenkymmentä. Päätös noudattaa tätä perusteltua suuntausta.
Noin 170 yöpäivystystä on siis lopetettu 25 vuoden aikana toiminnan keskittyessä suurten sairaaloiden yhteispäivystyksiin. Samalla lääketiede on kehittynyt ja vaatimustaso kasvanut. Uskottava päivystystoiminta vaatii entistä enemmän teknisiä valmiuksia ympärilleen. Erikoissairaanhoidon ja yöpäivystyksen yhdistäminen on tasalaatuisen akuuttitoiminnan sekä synergian kannalta perusteltua.
Hätätilanteessa oikea osoite on korkean valmiustason yhteispäivystys. Tässä mielessä aika on ajanut terveyskeskustasoisen yöpäivystyksen ohi. Näitä 1-2 lääkärin pisteitä joudutaan useimmiten myös ylläpitämään kalliilla vuokratyövoimalla, joten taloudellisessakaan mielessä toiminta ei ole perusteltua. Ilta-aikainen kiirevastaanottotaas on mainio keino keventää päivystyspalveluiden tarvetta. Sitä hyvinvointialueidentulee aktiivisesti lisätä, jotta lähipalveluita saadaan turvattua.
Suomi ikääntyy, väestö keskittyy ja kolmasosa hyvinvointialueiden henkilökunnasta eläköityy kymmenen vuoden sisällä. Kehitys on huomioitava rakentaenpalveluverkko vastaamaan nykytarpeita sekä ennakoimaan tulevaa. Tämä koskee niinteknisiä valmiuksia kuin riittävää henkilöresurssia. Toimivat ja kattavat ensihoitopalvelut ovat entistä kiinteämpi osa kokonaisuutta. Näitä päätöksiä ei voi tehdä lyhytnäköisesti. Terveydenhuollon kantokyky ja vaikuttavuus on turvattava vuosiksi eteenpäin. Siihen Orpon hallitus on sitoutunut.
Ville Väyrynen
Kansanedustaja (Kok.)
Kirurgi
Muurame