Ksml mielipide 30.6

Share |

Tiistai 7.7.2020 klo 10:34 - Ville Väyrynen


Ksml otti pääkirjoituksessaan (27.6.) kantaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen. Saman teki HS (24.6.) omalla pääkirjoitussivullaan. Molempien tekstien henki oli samansuuntainen. Aloituspaikkojen lisäykseen sinänsä oltiin tyytyväisiä, mutta kirjoitusten ensisijaiseksi viestiksi jäi pettymys lääketieteen koulutusohjelmien sisäänottomäärien jättämisestä ennalleen. Argumentit, joihin vedottiin olivat pääosin vanhastaan tuttuja: lääkäripula, alhainen lääkärimäärä/asukas pohjoismaisessa vertailussa, korkea palkkataso ja lääkäriliiton edunvalvonta. Aiheeseen tarttui myös muutama kansanedustaja nimenomaan ”lääkäripulaan” viitaten. Seuranneessa laajemmassa keskustelussa onkin sitten toivottu mm. lääkärien ylikoulutusta, jotta työttömyys saataisiin nousuun ja palkat alas. 

Aihe nousee keskustelun aika ajoin samoilla teemoilla ja on kieltämättä poliittisesti herkullinen populismin kasvualusta. On suhteellisen riskitöntä toivoa toimenpiteitä, jolla saataisiin hyvästä tulotasosta nauttiva ammattiryhmä menettämään asemaansa..Työläämpää on miettiä, miksi terveyskeskuksiin ei riitä työntekijöitä, samalla kun yksityisellä sektorilla on räikeää ylitarjontaa. Tätä kirjoittaessa (lauantai 27.6.) maanantaille kahden päivän päähän kolme jyväskyläläistä yksityistä palveluntarjoajaa läpikäymällä voi löytää 145 vapaata yleislääkärin aikaa. Voidaanko siis aidosti puhua lääkäripulasta vai pitäisikö sittenkinmiettiä, onko lääkärityövoimamme jakautunut mielekkäästi? Jos haitarin yläpäähän asettuva kuukausipalkka ei saa kokenutta lääkäriä pysymään terveyskeskuksessa, miten se tehdään palkkatasoa alentamalla samalla kun yksityinen sektori vetää rajattomasti lääkäriresurssia? Kysyntää terveydenhuollossa saadaan kyllä lisättyä sinne, mistä löytyy tarjontaa. 

Toinen virhe keskustelussa on kunkin ajanhetken lääkärimääriin tuijottaminen. Koulutusmäärämme ovat olleet kovassa nousussa, kaksinkertaistuen sitten 90 -luvun. Ulkomailla tutkintonsa suorittavat mukaan lukien tällä hetkellä 1,5% ikäluokasta koulutetaan lääkäriksi. Koulutus kestää kuutisen vuotta. Muutokset koulutusmäärissä realisoituvat merkittävinä lääkärityövoiman muutoksina vasta kymmenen vuoden kuluessa, joten keskustelun pohjana tulisi käyttää arviota vuoden 2030 lääkärimäärästä jasen tarpeesta, ei tämän päivän lukuja. 

Jos todella halutaan kehittää terveyskeskuspalveluiden saatavuutta lyhyellä aikajänteellä, tulee kiireestikeksiä toimenpiteitä, joilla kokeneet ja yhtälailla kokemattomat lääkärit saadaan houkuteltua terveyskeskuksiintekemään niissä pitkäjänteinenura.Tietoinen palkkatason laskemiseen sekä lääkärikunnan työttömyyteen tähtäävä toiminta on tarkoitusperiltään arveluttavaa ja toisaalta vaikuttaakin vasta vuosien päästä. Perusterveydenhuollon lääkärit kyllä tekevät työtänsä palkka-asteikon yläpäässä,muttaaikoinaan vajaat kaksi vuotta tuota savottaa tahkonneenavoin vakuuttaa, että jokainen sentti on ansaittu.

Avainsanat: lääkärikoulutus, sote


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini