Politiikkaa koronalla vai koronasta huolimatta?

Share |

Sunnuntai 24.5.2020 klo 0:16 - Ville Väyrynen


Koronapandemia on saavuttanut maassamme ja suhteellisen laajalti Euroopassa eräänlaisen välirauhan vaiheen. Purkutoimia on käynnistelty ja yhteiskuntia avataan tunnustelen. Tämä on mielestäni varsin perusteltua. Keskittyminen ei kuitenkaan saa vielä herpaantua.1542488294453_1_orig_edited_100000.jpg

Väestöstä häviävän pieni osa on sairastanut infektion ja ymmärtääkseni väistämätön ”toinen aalto” on edessämme ennemmin tai myöhemmin. Rokotteen saapumista en katso realistiseksi vaihtoehdoksi vielä tämän vuoden aikana. Näin ollen tulemme, toipumisvaihe mukaan lukien, elämään jonkinasteisessa poikkeustilassa ainakin terveydenhuoltomme ja kansantaloutemme suhteen helposti vielä parikin vuotta.

Terveydenhuollon lasku muodostuu valtavaksi. Jo tähän asti tehdyt valmistelut, tehohoidon resursointi, henkilökunnan uudelleenkoulutus ja muu varautuminen on vienyt suurimpien sairaanhoitopiirien talouden kymmeniä miljoonia miinukselle. Lisäksi tulee hankalasti arvioitavat epäsuorat kulut alkaen myöhästyneistä päivystyskontakteista ja viivästyneistä syöpädiagnooseista aina kasvaviin hoitojonoihin. Varsinainen koronapotilaiden hoito on tästä kakusta toistaiseksi ja todennäköisesti myös jatkossa pieni osa. Epidemian lopulliset vaikutukset elinkeinoelämällemme ovat vielä hämärän peitossa, mutta eittämättä myös varsin massiiviset.

Hallituksella olisi siis juuri nyt painavat syyt olla huolissaan kansantaloutemme tulevaisuudesta. Mitä panostuksia esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmämme tulee vaatimaan, jotta pääsemme takaisin epidemiaa edeltävään tilanteeseen? Miten saamme elinkeinoelämämme takaisin jaloilleen ilman hallitsematonta konkurssiaaltoa? Nämä kysymykset huomioiden en voi kun ihmetellä hallituksen intoa ajaa läpi hallitusohjelmaansa kirjaamia suunnitelmia, kuten maksutonta toisen asteen koulutusta ja SOTE-uudistusta. Viimeisin kuntaliiton tekemä kustannuslaskelma edelliselle oli 180 milj. €/vuosi ja jälkimmäisen kustannuksia pystyy tässä vaiheessa vain arvailemaan. 

Toisen asteen koulutukseen liittyy useita ratkaistavia ongelmia lähinnä liittyen perusopetuksen niveltämiseen toiseen asteeseen, rahoituslaskelmiin ja alueelliseen tasavertaisuuteen vain muutamia mainitakseni.  Sote-uudistusta taas ajetaan edelleen osittain ideologiselta pohjalta ja nopea saatavuus edellä ilman minkäänlaista käsitystä vaikuttavuudesta (nopea saatavuus ei kuvaa terveydenhuollon vaikuttavuutta). Osa maakunnista tulee olemaan mahdottoman tehtävän edessä yrittäessään taata asukkailleen laadukkaat terveydenhuoltopalvelut. Jos tavoitteena on pelkkä nopea saatavuus sekä maakunnat, emme tavoittele mitään muuta kuin asiakastyytyväisyyttä ja aluepoliittista sulkaa hattuun. Kaikki tämä pahimmillaan laadun, talouden ja kansanterveyden kustannuksella. 

Onko perusteltua lähteä toteuttamaan massiivisia uudistuksia juuri, kun olemme täysin epätietoisia pandemian tulevien kuukausien kulusta ja kuluista sekä julkisen taloutemme kantokyvystä lähitulevaisuudessa? Hallitus on esittänyt aiemmin perustellun toiveen, ettei koronalla tehtäisi politiikkaa. Itse toivoisin, ettei politiikkaa myöskään tehtäisi koronasta huolimatta.

 

 

 

1542488294453_1_orig_edited_100000.jpg

Avainsanat: Korona, terveydenhuolto, talous, Ville Väyrynen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini