Ristiinveto heikentää terveydenhuoltoa

Share |

Perjantai 6.12.2019 klo 22:33 - Ville Väyrynen


Antti Rinteen hallituksen sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksesta on saatu kuulla vasta karkeita hahmotelmia. Puhutaan perusterveydenhuollon arvostuksen palauttamisesta mm. tuhannen lisälääkärin voimin. Edelleen perusterveydenhuollon toimintaan tavoitellaan seitsemän vuorokauden hoitotakuuta ja pahimpien pullonkaulojen (lähinnä hoitojonot) alkupurkuun kymmenien miljoonien kertaluonteista rahoitusta. Tavoitteena on satsata ”tulevaisuuden terveyskeskukseen”, ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin. Perusteluksi on esitetty vuosia jatkunutta satsausta erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon kustannuksella. Tämä on siinä mielessä totta, että erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet ja lääkärimäärät lisääntyneet. Samaan aikaan terveyskeskuksien kehitys on paikka paikoin jäänyt polkemaan paikallaan sekä toiminnallisesti että etenkin taloudellisesti.

Osasyynä edellä mainittuun kehitykseen on terveyskeskuksien ympärivuorokautisen päivystyksen lähes täydellinen purkaminen ja keskittäminen laajoihin yhteispäivystyksiin. Myös ensihoidon palveluiden tuottamisvastuu on suurilta osin siirtynyt sairaanhoitopiireille. Menot paisuvat jo ihmisten ikääntymisestäkin johtuen. Yksi suurimpia syitä on varmastikin kuntien olemattomat vaikutusmahdollisuudet erikoissairaanhoidon menoihin. Jos kunnat haluavat pitää terveydenhuoltomenot edes jotenkin kurissa, ainoaksi realistiseksi keinoksi jää hillitä perusterveydenhuollon menoja.

Edellä oleva huomioon ottaen on looginen ajatus panostaa vuorostaan perusterveydenhuoltoon. Se yksinään on kuitenkin riittämätön toimenpide ja entisestään korostaa ongelman perimmäistä syytä, monikanavaista rahoitusta sekä hallinnollisesti täysin erillisiä järjestelmiä. Niin kauan kun perus- ja erityistason terveydenhuollon palvelut rahoitetaan eri kanavista ja hallinnoidaan toisistaan erillään, ongelma tulee jatkumaan tavalla tai toisella. Toiseen puoleen satsataan ja toinen jää vähemmälle huomiolle. Kun keula nousee, ottaa perä maahan ja toisinpäin. Toiminnoista jää edelleen puuttumaan suoraviivaisuus, tasapainoa on hankala saavuttaa ja hallinnollista hukkakapasiteettia on yllin kyllin.

Ensisijainen tavoite tulisi kaikissa suunnitelmissa olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen. Sosiaalihuollon tiivis integrointi saman katon alle ei mielestäni ole ehdottoman tärkeää. Muutamia tarkkaan sijoiteltuja siltoja kannattaa kyllä rakentaa ja vahvistaa, esimerkiksi päivystysalueilla. Myös työterveyshuoltoa tulee pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja muistaa, että sen alkuperäinen tarkoitus on nimenomaan ylläpitää työkykyä, ei tarjota työssäkäyville perusterveydenhuoltoa.

Toivoisin, että koko terveydenhuollon kenttää kyettäisiin jatkossa katselemaan kokonaisuutena loputtoman vastinparityyppisen asettelun sijaan. Lopulta rahoitus ja etenkin koulutettu työvoima (myös työterveyshuoltoon) tulee samasta laarista ja näin ollen olisi mielekästä pyrkiä mahdollisimman huomaamattomiin raja-aitoihin, jotta kokonaisuuden hallinnointi tulisi mahdolliseksi kustannustehokkaasti.

Avainsanat: Terveydenhuolto, SOTE, erikoissairaanhoito


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini