Liikuntakasvatusta kouluille

Share |

Maanantai 25.3.2019 klo 11:20 - Ville Väyrynen


”Miksi emme tee päätöstä, joka vapauttaa vanhemmat kuskausrumbasta, saa lapset liikkeelle ja säästää miljardeja euroja?”, kysyi Henrik Dettmann erinomaisessa kolumnissaan tammikuussa. Tuo kolumni kannattaa kaikkien koulutaipaleella olevan tai sitä aloittelevan lapsen vanhemman lukea. Ajatuksena olisi integroida koulupäivän perään välipala ja liikunta niin, että koulun loppuessa päivän terveellinen liikunta tai päivän urheiluharjoitukset olisi tehtynä. Näin rauhoitettaisiin perheiden arki-iltoja yhdessäololle ja säästyttäisiin myös kuormittavasta kuljetusrumbasta. Tilanne on varmasti tuttu jokaiselle perheelle, jossa on liikuntaa harrastavia koululaisia. Arki-illat aikataulutetaan vanhempien kesken harrastuksiin viemisten ja sieltä hakemisten osalta. Yhdessäolo rajoittuu pahimmillaan vain automatkoihin harjoituksiin mennessä tai sieltä pois tullessa.

 Omassakin nuoruudessani lapsien arkiliikunnan määrä oli huomattavasti nykyistä suurempi. Tuolloin iso osa koulupäivän ulkopuolisesta ajasta käytettiin aktiviteetteihin, jotka kuormittivat elimistöä fyysisesti. Pelattiin pihapelejä, jalkapalloa tai pipolätkää. Etenkin poikaporukassa harrastettiin ns ”värkkäämistä”, mikä piti sisällään varsin laajan skaalan touhuja kiipeilystä hyppimiseen. Suurimpana muutoksena noihin päiviin lienee värkkäämisen loppuminen, ruutuajan kasvaminen ja aktiviteettien liikunnallinen passivoituminen. Aikaa vietetään edelleen yhdessä, mutta lähinnä vain virtuaalisesti.

 Tiedämme, että nuorisolla esimerkiksi ylipaino-ongelma on kasvussa ja asepalvelukseen astuvat ikäluokat ovat huonommassa kunnossa kuin koskaan. Digiaika on saapunut jäädäkseen ja meidän on osaltamme hyväksyttävä ajan kuva, jossa arkiliikunta lasten ja nuorten keskuudessa on vähenemään päin. Ehkäpä juuri siksi meidän onkin yhteiskuntana mietittävä, miten mahdollistamme liikunnan ja ohjaamme lapsia liikunnan pariin myös kouluajan puitteissa. Noin 300 miljoonan vuosikustannuksilla voisimme taata jokaiselle oppivelvolliselle tunnin liikuntaa jokaiseen koulupäivään. Liikkumattomuuden yhteiskunnallemme aiheuttamien vuosikustannusten ollessa synkimpien arvioiden mukaan 7 miljardin vuosiluokkaa, katsoisin rahallisen satsauksen maksavan itsensä takaisin. Vaikka summa ei suoraan palautuisi koululaisten terveydenhuoltokustannuksissa, saisimme tällä toimintamallilla juurrutettua oppilaisiin liikuntaa sisältävän elämäntavan läpi aikuisiän. Tuo lapsiin sijoitettu raha ulosmitattaisiin taloudellisena tuottona vuosien päästä aikuis- ja jopa eläkeiässä ehkäisevien terveysvaikutusten näyttäessä tehoaan. Hyvänä avauksena toivottuun suuntaan voidaan mainita Jyväskylän kouluissa aloitettu personal trainer-tarjonta, jota kautta koululaiset voivat saada henkilökohtaista liikunta- ja ravitsemustietoutta suoraan alan ammattilaiselta.

 Olen osaltani valmis edistämään koululaisten liikuntamahdollisuuksia tuomalla ne osaksi koulupäivää. Näin saisimme perheille tervettullutta yhteistä lisäaikaa arki-iltoihin.  Samalla voisimme korjata terveellisten elintottumusten kylvämät kansanterveydelliset hedelmät yhteiseen koriin vuosien päästä.


Kommentit

27.3.2019 18:29  Leena Roivainen Muurame

Olen ollut kouluissa, joissa olemme hyödyntäneet ja levittäneet toimintaa "kerho /liikunta KESKELLÄ päivää" hyvin tuloksin. Pidentää koulupäivää, mutta antaa puhtia iltapäivään. Vaatii yhteistyötä ja järjestelyjä, mutta kannattaa. Koko koulu mukana, ei vain ne, jotka liikkuvat muutenkin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini