Maailman mahtavin mies

Share |

Lauantai 5.1.2019 klo 21:17 - Ville Väyrynen


”Tyhmin mies televisiossa, Don Lemon haastatteli juuri Lebron Jamesia. Hän sai Lebronin vaikuttamaan fiksulta. Se ei ole helppoa.” Lainaus ei ole rakkaudessa pettyneeltä teiniltä tai vanhemmilleen kiukuttelevalta seitsenvuotiaalta. Kyseessä on armoitettu twiittaaja, maailman mahtavin mies, vapaan maailman johtaja, Yhdysvaltain presidentti Donald John Trump. Hän osaa kerta toisensa jälkeen yllättää omalla ulosannillaan ja nimenomaan sen karkeudella. Edellä kuvaamani sattui omiin silmiini syyskesällä. Johannes Koski kuvaa ansiokkaasti omalla Twitter-tilillään lukuisia vastaavia sammakoita ja on suomentanutkin ne kuvitteellisesti oman presidenttimme Sauli Niinistön sanomiksi. Tämä havainnollistaa hienosti, kuinka poikkeava on tuo tapa, millä maailman tämän hetken vaikutusvaltaisin mies viestintäänsä harjoittaa. Välillä hän loukkaa naisia, välillä maahanmuuttajia. Aika ajoin on presidentti Obaman tai Hillary Clintonin vuoro. (Valta)media saa myös säännöllisin väliajoin oman ryöpytyksensä. Yhteistä näille hyökkäyksille on henkilökohtaisesti loukkaava, alatyylinen ja jopa ulkonäköä arvosteleva sävy.  Kauas on tultu ajoista, jolloin Yhdysvaltain presidentit herättivät kunnioitusta, minne tahansa menivät tai mitä tahansa puoluetta edustivat.  Kontrasti on erityisen suuri jos verrataan Trumpia edeltäjäänsä, poikkeuksellisen taitavaan esiintyjään Barack Obamaan.  Itse kasvoin Ronald Reaganin aikaan. Jo pikku poikana aistin, että tuossa on mies, jota kunnioitetaan ja kuunnellaan. Hänen vitseilleen nauretaan ja kansan keskuudessa häneen luotetaan. Tämä siis ymmärtämättä tuolloin mitään hänen varsinaisesta arvomaailmastaan tai poliittisesta taustastaan.  Presidentit ja puoluekannat ovat vaihtuneet, mutta kaikki ovat tähän asti nauttineen tietynasteista arvostusta myös maailmalla. He ovat olleet ”presidentillisiä”.

En ota tässä kantaa omiin presidenttilemmikkeihini heidän arvojensa tai puoluetaustansa suhteen. Presidentitkin ovat pääsääntöisesti poliitikkoja, joilla on oma poliittinen arvomaailmansa ainakin taustalla. Puoluekannan mukana tulee tiettyjä arvoja tai päinvastoin. Arvovalinnoista voi aina kiistellä ja olla eri mieltä. Kukaan ei voi kuitenkaan sanoa, onko varsinaisesti oikein esim. kaventaa tuloeroja vai loiventaa verotuksen progressiota. Kuuluuko työntekijän irtisanomissuojaa lisätä vai työllistämiskynnystä madaltaa? Pitääkö Meksikon rajalle rakentaa muuri vai ei? Nämä kaikki kysymykset ovat eräänlaisia arvovalintoja, joita kulloinkin vallassa olevat poliitikot yrittävät kansalle myydä. Oman kantansa kaikki yrittävät perustella mahdollisimman hyvin. Kyse ei tässä kirjoituksessa olekaan siitä, minkälaisiin arvoihin perustuvaa politiikkaa kukakin yrittää ajaa vaan siitä, miten hän sen tekee. Itse ajattelisin, että vaikutusvaltainen asema tuo mukanaan tietyn velvoitteen käyttäytyä tuon aseman vaatimalla arvokkuudella. Maailman politiikassa ei juuri korkeampaa asemaa tule vastaan, kuin Yhdysvaltain presidenttiys. Siispä tällä hetkellä arvokkuuden ylimpänä mittarina häärää herra Trump. Hänen tapansa myydä omaa politiikkaansa näyttää olevan hakea ristiriitoja ja konflikteja kaikkien kanssa ketkä sitä vastustavat. Hyökätä henkilökohtaisesti ja ottaa itseensä kohdistuva kritiikki henkilökohtaisesti.

 Minkä takia minä kannan huolta jonkin Yhdysvaltain presidentin moukkamaisuudesta? Juuri siksi, että kyseessä on ehkäpä maailman tämän hetken vaikutusvaltaisin asema. Ronald Reaganista muistan vain sen, että hän oli ihailtu ja taitavasti esiintyvä menestynyt poliitikko, en hänen arvomaailmaansa. Toinen presidentti, jonka muistan noilta vuosilta, on Mauno Koivisto. Nykypäivän lapselle maailman vaikustusvaltaisimman johtajan viittaa kantaa Donald Trump. Toivon, ettemme ole hänen johdollaan saavuttamassa jonkinlaista uutta normaalia, jossa päämäärä pyhittää keinot. Ei ole väliä, miten käyttäydyt tai miten kanssaihmisiä kohtelet, kunhan olet menestynyt ja selviydyt (edes omasta mielestäsi) voittajana. Tämän hetken lapset ja teinitkin tulevat todennäköisesti muistamaan lapsuudestaan kaksi presidenttiä. Toivon, että mahdollisimman monelle heistä tehdään selväksi, että poliittisista kannoistaan riippumatta presidentillisempi näistä kahdesta oli Sauli Niinistö.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini