Arvot ja ohjelma

On selvää, että toistakymmentä vuotta lääkärinä ja näistä 6 vuotta gastrokirurgina ovat muokanneet ajatusmaailmaani. Näin ollen sosiaali- ja etenkin terveydenhuollon asiat ovat lähellä sydäntäni.

Toinen tärkeä teema on ilmastonmuutos, jota ei voi enää sivuuttaa. Tulevaisuutemme suhteen on ensiarvoisen tärkeää, että löydämme ympäristöä kuormittamattomia teknologisia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja.

Kolmantena keskeisenä asiana näen työn palkitsevuuden varmistamisen. Hyvinvointi tehdään yhdessä työllä ja yrittämisellä.

Neljäntenä teemanani on turvallisuus, jossa poliisien ja oikeuslaitoksen resursointi ovat tärkeimpiä kuntoon saatettavia seikkoja.


TERVEYS

Olen hyvin vahvan julkisrahoitteisen ja myös pääosin julkisesti tuotetun terveydenhuollon puolestapuhuja. Tiedän terveydenhuoltomme kipupisteet (hoitoon pääsy, tietty eriarvoisuus) ja sen mitä niiden korjaamiseksi vaaditaan. Kaikki toimenpiteet ovat sellaisia, jotka onnistuvat parhaiten julkisen infrastruktuurin sisällä. Yksityinen terveydenhuolto on hyvä olla olemassa tukena ja tarvittaessa jopa sopimuskumppanina, mutta kuitenkin julkisen puolen tarpeiden mukaan ja joustavalla sopimuspolitiikalla. Palvelusetelit ovat myös käyttökelpoinen väline yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välille. Puhtaasti yksityiselle potilaiden tai vakuutusyhtiöiden rahoittamalle terveydenhuollolle on turvattava menestymisen mahdollisuus. Työterveyshuolto on hyvin myös toimiessaan optimaalinen esimerkki pääsääntöisesti yksityisesti tuotettavan palvelun käyttökelpoisuudesta.

Terveydenhuollon rahoitus tulee saada yksikanavaiseksi ja hartiat selkeästi nykyistä leveämmiksi. Kaatuneessa sote-esityksessä säilyttämisen arvoinen ajatus oli järjestäjätahon leveämmät hartiat. 18 suunniteltua sote-aluetta on kuitenkin hieman epätarkoitusenmukainen. Meillä on voimassa olevan päivystysasetuksen mukaisesti 12 raskaan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa maassamme. Näin ollen 18 alueen mallissa päätyisimme tilanteeseen, jossa meillä on kuusi itsenäisesti terveydenhuoltonsa järjestävää aluetta kuitenkin niin, että niillä ei ole erikoissairaanhoidon päivystystä. Tämä ei mielestäni olisi aivan linjassa niiden suunnitelmien kanssa, joissa korostetaan alueellisesti yhdenvertaisia palveluita. 12 päivystysssairaaloiden ympärille rakennettavaa aluetta olisikin luonnollisin valinta alueiden lukumääräksi.

Muuramessa suhteellisen onnistuneesti testattu liikelaitosmalli on mielestäni kokeilemisen arvoinen laajemminkin terveydenhuollon kentässä.Tämä tuo toimintaa läpinäkyvämmäksi ja selvästi tulosvastuullisempaan suuntaan, jolloin kustannuskehityksen seuranta ja korjaustoimenpiteiden kohdentaminen on perinteistä mallia helpompaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja tulee pyrkiä purkamaan ja perusterveydenhuolto tulee saada resursoitua sille tasolle, että saamme työn houkuttelevuuden palautettua toivotulle tasolle.

Erikoissairaanhoitoa koskien henkilökohtaisesti ja paikallisesti kuohuttavin aihe on raskaan kirurgian keskittämissuunnitelmat. Pahimmissa skenaarioissa on olemassa mahdollisuus, että syöpäkirurgia tultaisiin jopa ajamaan Keski-Suomessa alas ja siirtämään toiminta Yliopistosairaalaan. Tämä vaikuttaisi väistämättä myös päivystysvalmiuteen alueemme meritoituneessa Keskussairaalassa, jonka laadukkaan toiminnan turvaaminen jatkossakin on ensiarvoisen tärkeää. Siksipä tulee pyrkiä vaativan kirurgian pysymiseen Keski-Suomessa, jotta voisimme toimia houkuttelevana yksikkönä alansa huippuosaajille jatkossakin


TULEVAISUUS

Toinen aihepiiri lähellä sydäntäni on ympäristöteema ja etenkin ilmastonmuutos. Mielestäni ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on toteennäytetty ja nyt tarvitsee ainoastaan debatoida keinoista, millä ongelman kimppuun hyökätään. Aihepiiriä voidaan lähestyä ns. haittaverojen kautta, mikä onkin verotuksen painopisteitä ajatellen mielestäni oikean suuntainen ratkaisu. Ilmastonmuutoksen suhteen se kuitenkin on riittämätön toimi. Katsoisin kauaskantoisemmaksi ratkaisuksi, jos lähdetään aktiivisesti tukemaan ympäristöteknologiaa ja clean tech-tyyppiseen toimintaan vihkiytyneitä yrityksiä. Suomalaisen ajattelun tulee nykymaailmassa lähteä siitä, että globalisaatio on mahdollisuutemme. Näinollen meidän täytyy löytää teknisiä ratkaisuja, joiden avulla saamme itsemme kestävästi maailmalle, emmekä suinkaan rajoita sinne menoa lisämaksuilla. Ympäristöteknologian ympärillä toimivaa ja ekologisiin ratkaisuihin pyrkivää tutkimustoimintaa sekä akateemista koulutusta tulee pyrkiä tukemaan käytettävissä olevin keinoin ja resurssein. On myös löydettävä uudentyyppisiä, ympäristöarvoja kunnioittavia ja ympäristöystävällisiä teknologisia ratkaisuja hyödyntäviä liiketoimintamalleja, joista voi tulla parhaimmillaan uusi vientiteollisuutemme keihäänkärki. Tulevaisuuden teknologia on vihreää.


TYÖ

Kolmas "kärki" on työnteon palkitseminen. Mielestäni tuloverossa progression varaa ei enää ole. Myös ylemmissä tuloluokissa lisätyön tekemiseen tulee olla taloudellinenkin motiivi. Tämän suhteen liikumme jo kipurajalla. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn tekemisestä ja yrittämisestä kulutus- ja haittaverojen suuntaan.Toinen huomioitava asia on tulohaitarin toisessa päässä vaanivat kannustinkoukut. Yhteiskunnassamme ei saa tulla eteen tilannetta, jossa kansalainen joutuu taloudellisin perustein harkitsemaan, kannattaako hänen ottaa työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulisi kaikissa tilanteissa olla taloudellisesti kannattavaa. Perintöverossa on myös viilaamisenvaraa. En suoranaisesti kannata verotonta perimysoikeutta, mutta esimerkiksi perheyritysten joustavaan sukupolven vaihdokseen tulee pyrkiä kehittämään kannustavia ratkaisuja esim. Ruotsin mallin mukaisesti verottamalla perintöä vasta realisoimisvaiheessa. Yrittämiseen tulee kannustaa kaikin keinoin ja luoda malleja, jonka turvin yrittäjiä kannustetaan työllistämiseen. Perhevapaauudistuksella tulee pyrkiä tasaamaan vanhempain vapaan kustannuksia molempien vanhempien työnantajien kesken. Etenkin pienten yritysten työllistämiskynnys pitää saada alhaiseksi tarvittaessa vaikka koeajalla tapahtuvien irtisanomisten edellytyksiin tehtävien muutosten kautta.

Työllä ja etenkin työllisyydellä on myös ratkaiseva merkitys hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen edellytyksiin ja verokertymään. Jos saamme työllistämiskynnystä madallettua ja työllisyysprosentin nousuun, voimme kustantaa esimerkiksi terveydenhuollon kehittämisen ilman ansioverokorotuksia.


TURVALLISUUS

Tuoreimpana teemana on mukaan nostettu turvallisuus, jota etenkin sisäisen turvallisuuden ja resursoinnin osalta valotan myös taannoisessa mielipidekirjoituksessani Keskisuomalaisessa. Poliisin ja oikeuslaitoksen resursointi kulkee tällä hetkellä kriittisillä alarajoillaan ja priorisointia joudutaan jo tekemään. Poliisien lukumäärä asukasta kohden on selvästi Pohjoismaiden pienin. Olemme lisäksi ainoa pohjoismaa, jossa määrä on menossa alaspäin. Kansalaisen oikeusturvan toteutuminen on pahimmillaan jopa uhattuna. Poliisien määrän lisäämiseen on saatava resursseja samoin kuin oikeuslaitokselle, jotta kasaantuvat jutturuuhkat pystytään purkamaan ja tuomioiden kohtuuttomat odotusajat lyhenemään. Ulkoiseen turvallisuuteen ja näkemykseeni puolustuspolitiikasta olen ottanut huolella perustellun kannan sivustollani luettavissa olevassa NATO:a käsittelevässä kirjoituksessani. Kuvailisin tuota kantaa huolella perustelluksi harkitun kielteiseksi olettaen, että Ruotsi ei ole liittymässä. Tämän suhteen suosittelen lukemaan blogini, joka avaa ajatteluani tämän suhteen varsin perustellusti.